Viikonloppuna tapahtui kauan odotettu muutto. Mä olen niin onnellinen nyt. Näin on hyvä.
Ihana, kun kaikki palaset alkaa loksahdella kohdilleen. Löysin vuokrahevosen, muutin taas pois kotoa, Uunon saa pian tyttöystävän ja töissä menee ihan hyvin! Ruokavaliokin pääsee taas paremmalle mallille kun on oma keittiö ja oma jääkaappi. Vanhempien luona kokkailu jäi aika laiskaksi ja jos kaapista ei löytynyt mitään niin ostin jotain nopeaa ja kallista.
Uunon stressaaminen muutosta otti sydämestä. Se vikisi ja huuti kun suoraan sanoen tungin sitä kuljetuskoppaan. Se ei kyllä yhtään pidä siitä kopasta. Vaikka monesti pääsi sen kautta ulos kirmaamaan. Perjantai-illan se mökötti minulle koska pakotin sen koppaan ja lauantain se oli niin peloissaan ja stressaantunut muuton häslingistä ja sitten täällä vielä ramppasi kaikenlaisia outoja uusia ihmisiä. Vanhempien tullessa sunnuntaina se vähän rauhottui kun kuuli tuttuja ääniä ja illasta se olikin jo normaaliin päin. Tänään on vaikuttanut kovin väsyneeltä, enkä ihmettele yhtään.
Tämä uusi koti ei näytä vielä täydelliseltä kun kaikkia tavaroita ei ole saatu paikoilleen mutta sain minä jonkinlaisia yksityiskohtakuvia. Nauttikaa.
